Seurakuntavaalien vaalikone aukeaa yleisölle 10.10.2022. Sitä ennen, välillä 27.9.–6.10. seurakuntavaalien ehdokkaat voivat vastata vaalikoneen kysymyksiin. Vastausajan päätyttyä vastauksia ei voi enää muuttaa. Julkaisemme vaalikoneen valtakunnalliset kysymykset tällä kertaa jo etukäteen, sillä myös seurakunnilla on mahdollisuus tuottaa omia paikallisia kysymyksiä vaalikoneeseen, ja näiden laatimisen tekee helpommaksi se, että valtakunnalliset kysymykset ovat kaikilla tiedossa.
 
Seurakuntavaalien vaalikonekysymysten pohjan laatimisesta on vastannut Kirkkohallituksen asiantuntijoista koostettu työryhmä, mutta kysymyksiä on käyty läpi lukuisten kirkon työ- ja johtoryhmien kanssa, ja näin saatu hiottua nyt julkaistu lopullinen kysymyspatteri. Tavoitteeksi näille kysymyksille on asetettu se, että ne samaan aikaan tuovat eroja eri ehdokkaiden välille, ovat riittävän yleisluontoisia että ne ovat äänestäjien helposti ymmärrettävissä ja että ne käsittelevät myös valtuutettujen työn kannalta relevantteja kysymyksiä. Ajatuksena on se, että kysymyksiin yleensä pystyisi vastaamaan, vaikka ei tuntisi syvällisesti kirkkoa ja sen toimintaa. Ehdotuksia sopiviksi vaalikonekysymyksiksi on ollut paljon enemmän kuin lopullisessa kysymyslistassa, lopulta karsintaa on tehty tavoitellen sitä, että vaalikoneen käyttäminen olisi etenkin äänestäjälle riittävän helppo ja nopea suoritus. 
 
Äänestäjälle vaalikone antaa ehdotuksia sopivista ehdokkaista. Äänestäjänkään ei silti kannata luottaa yksin vaalikoneen antamiin suosituksiin, vaan tutustua ehdokkaisiin syvemmin. Ehdokkaiden taas kannattaa panostaa vaalikonevastausten lisäksi myös avoimiin vastauksiin ja itsensä esittelyyn. Erityisen tärkeää tämä on seurakuntavaalien kaltaisissa paikallisissa vaaleissa, joissa ehdokkaat vain harvoin ovat esimerkiksi julkisuudesta tuttuja. 
 

Vaalikoneen kysymykset

Jos muuta ei ole mainittu, kysymykseen vastataan skaalalla täysin eri mieltä 1-5 täysin samaa mieltä. Joihinkin kysymyksiin tulee itse kysymyksen lisäksi myös taustoittava lisäteksti.

Seurakunnan toiminta

1.    Itselleni on tärkeää, että seurakuntani panostaisi tällä hetkellä enemmän erityisesti seuraaviin asioihin (valitse 3)
-    Lapset
-    Nuoret
-    Vanhukset
-    Kirkkorakennusten ja kulttuuriperinnön vaaliminen
-    Musiikki- ja kulttuuritoiminta
-    Jumalanpalveluselämä ja rukous
-    Julistaminen ja uskoon kutsuminen
-    Heikompiosaisten  auttaminen
-    Kansainvälinen avustustyö ja lähetystyö
-    Oikeudenmukaisuuden edistäminen yhteiskunnassa
-    Seurakunnan viestintä ja toiminta sosiaalisessa mediassa
-    Ympäristönsuojelu ja ilmastonmuutoksen vastainen työ

2.    Seurakuntalaisten tulisi saada suunnitella, kehittää ja toteuttaa seurakunnan toimintaa nykyistä enemmän. 

3.    Jos seurakunnan talous heikkenee, kannatan ennemmin tiloista luopumista kuin henkilöstöstä karsimista.

4.    Jos seurakunnan muista kiinteistöistä luovutaan, seurakunnan kirkkotilojen käyttöä tulisi monipuolistaa (esimerkiksi kirkkosaleista tehdä monitoimitiloja tai vuokrata tiloja enemmän ulkopuoliseen käyttöön).

5.    Kiinteistöistä päätettäessä seurakuntien rakennetun kulttuuriperinnön säilymisestä  tulee huolehtia, vaikka se edellyttäisi muista kustannuksista karsimista.

6.    Seurakunta auttaa avun tarpeessa olevia. Aseta seuraavat tärkeysjärjestykseen. 

-    perheiden tukeminen kriiseissä
-    köyhyyden lieventäminen
-    avun tarjoaminen kriisi- ja onnettomuustilanteissa
-    yksinäisten ja sairaiden auttaminen
-    sielunhoito ja keskusteluapu
-    turvapaikanhakijoiden parissa tehtävä työ
-    syrjittyjen ihmisryhmien oikeuksien puolustaminen

7.    Seurakuntani taloudellisessa tuessa lähetysjärjestöille (esim. kolehdit tai nimikkosopimukset) tulisi ottaa huomioon se, miten lähetysjärjestö toteuttaa yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon periaatteita.

8.    Kirkon työssä olisi paikallisen seurakuntatyön ohella lisättävä panostuksia myös valtakunnalliseen esimerkiksi verkon välityksellä tapahtuvaan työhön.

Ajankohtaisia keskustelunaiheita

9.    Seurakunnassani olisi luovuttava maito- ja lihatuotteiden käyttämisestä.

10.    Suomessa on sukupuolineutraali avioliittolaki. Kirkon tulisi vihkiä avioliittoon myös samaa sukupuolta olevat.

11.    Kirkolliskokous tulisi jatkossa valita suoralla jäsenvaalilla, jossa äänioikeus olisi kaikilla seurakuntalaisilla.
taustoitus: Koko kirkon tasolla ylintä valtaa käyttää kirkolliskokous. Kirkolliskokousedustajat valitaan tällä hetkellä vaaleissa, joissa äänioikeus on papeilla ja nyt käytävissä seurakuntavaaleissa valittavien kirkkovaltuustojen valtuutetuilla.

12.    Kirkon johtavien viranhaltijoiden, kuten piispojen ja kirkkoherrojen, tehtävien tulisi olla määräaikaisia. 

Henkilökohtainen suhde kirkkoon ja uskoon

13.    Valitse kaksi sinulle tärkeintä syytä kuulua kirkkoon
-    Kirkko auttaa kotimaassa ja ulkomailla 
-    Kaste, kummius, vihkiminen, hautaan siunaaminen 
-    Jumalanpalvelus ja hartauselämä 
-    Kirkon järjestämä toiminta 
-    Juhlapyhien perinteet ja kulttuurihistorian ylläpitäminen 
-    Lähimmäisenrakkaus ja kirkon arvot 
-    Usko on minulle tärkeä 
-    Kirkko on hengellinen keskustelukumppani

14.    Miten asetat itsesi näiden väitteiden välille?
Jäsenyys kirkossa on minulle tärkempää kuin vahva henkilökohtainen vakaumus 1 2 3 4 5 On tärkeää tehdä henkilökohtainen uskonratkaisu
Monista uskonnoista voi löytää syvempää totuutta 1 2 3 4 5 Kristinusko on ainoa tie Jumalan luo
Raamattu sisältää ihmisten hengellistä viisautta     1 2 3 4 5     Raamattu on Jumalan muuttumaton ilmoitus ihmisille

Paikalliset kysymykset

(1-5 paikallista kysymystä)