Milloin on kyseessä sopuvaalit?

Demokraattisen vaalijärjestelmään kuuluu, että ensisijaisesti järjestetään vaalit. Sopuvaalit ovat kuitenkin mahdolliset kahdessa eri tilanteessa. Sopuvaalit tulevat kyseeseen, jos:

  1. annetaan yksi hyväksytty ehdokaslista, jossa valitsijayhdistys asettaa varsinaiset jäsenet sekä varajäsenet järjestykseen.
  2. hyväksytyissä ehdokaslistoissa on ehdokkaita yhtä monta kuin on varsinaisia jäseniä toimielimeen valittava tai ainakin neljä viidesosaa valittavien määrästä. (kirkon vaalijärjestys 51 §)

Valitsijayhdistyksen tulee siinä tapauksessa, että annetaan vain yksi hyväksytty ehdokaslista, asettaa ehdokkaat perustamisasiakirjassa varsinaisiksi jäseniksi ja asettaa varajäsenet järjestykseen. Jos ehdokkaita ei ole perustamisasiakirjassa asetettu mainitulla tavalla, käydään vaali varsinaisten jäsenien ja varajäsenien välillä, vaikka olisi annettu ainoastaan yksi hyväksytty ehdokaslista. 

Sopuvaalin edellytykset täyttyvät siinä tapauksessa, että useammassa kuin yhdessä hyväksytyssä ehdokaslistassa asetetaan ehdokkaita enintään yhtä monta kuin toimielimeen on valittava jäseniä. Esimerkiksi jos vaaleissa on asetettu yhteensä 19 ehdokasta kolmen eri valitsijayhdistyksen ehdokaslistoilta, ja kirkkovaltuustoon valitaan 19 jäsentä, on kyseessä sopuvaalit, ja kyseiset ehdokkaat tulevat valituiksi ilman äänestystä. Sopuvaaleista ei ole sen sijaan kysymys, jos hyväksytyissä ehdokaslistoissa asetetaan ehdokkaita enemmän kuin toimielimeen valitaan jäseniä. Jos hyväksyttyjä ehdokaslistoja on enemmän kuin yksi, ei valitsijayhdistyksen merkinnöillä varsinaisista jäsenistä ja varajäsenistä ole merkitystä, vaan kaikki listalla olevat henkilöt katsotaan samalla tavalla ehdokkaiksi.

Jos edellä mainitut edellytykset sopuvaalitulokselle eivät täyty, on vaaleissa ehdottomasti toimitettava äänestys kirkon vaalijärjestyksen säännösten mukaisesti. Sopuvaalituloksen toteamisessa tulee noudattaa erityistä huolellisuutta, sillä vaalituloksen vääristäminen on jo yrityksenäkin rangaistava teko.

Jos sopuvaalin edellytykset täyttyvät ehdokaslistojen hyväksymisen jälkeen, niin vaalilautakunta toteaa, että kyseessä on kirkon vaalijärjestyksen 51 §:n mukainen tilanne, jolloin äänestystä ei panna toimeen. Sopuvaaliseurakunnissakin järjestetään ennakkoäänestys, joten siihen liittyvät järjestelyt ja päätöksenteko tulee hoitaa, vaikka oman seurakunnan äänioikeutetut jäsenet eivät voikaan äänestää. Kotiäänestystä ei järjestetä.

Loppusyksyn aikataulu

viimeistään 1.11.
Lehti-ilmoitus ennakkoäänestyspaikkoja ja -aikoja koskevasta kuulutuksesta. Kuulutuksessa mainitaan, ettei ennakkoäänestys koske oman seurakunnan äänioikeutettuja.

6.11. klo 9
Ennakkoäänestys alkaa vaalilautakunnan määräämissä paikoissa.                

10.11. klo 18
Ennakkoäänestys päättyy.      
                                                                                       
viimeistään 10.11. 
Vaalikuulutus on pantava seurakunnan ilmoitustaululle. Vaalikuulutuksessa ilmoitetaan, ettei äänestystä toimeenpanna.

viimeistään 13.11.
Em. vaalikuulutus on viimeistään julkaistava lehdessä. 

18.11.
Vaalilautakunnan kokous, jossa
1. vahvistetaan vaalin tulos. Pöytäkirjamalli lisätään tähän kohtaan marraskuun alussa.
2. ilmoitetaan vaalin tuloksesta kirkkovaltuustolle tai yhteiselle kirkkovaltuustolle ja seurakuntaneuvostolle sekä kullekin varsinaiseksi jäseneksi ja varajäseneksi valitulle.
3. ilmoitus siitä, että pöytäkirja valitusosoituksineen on nähtävänä kirkkoherranvirastossa tai seurakuntatoimistossa sen aukioloaikoina, on laadittava ja pantava seurakunnan ilmoitustaululle ja pidettävä siinä 30 päivän ajan.  

Sopuvaalien lista- ja ehdokastietoja julkaistaan mm. seurakuntavaalit.fi-sivuilla.